50 vuotta ruotsinsuomalaisia ääniä Sveriges Radiossa

Sveriges Radion ensimmäisistä suomenkielisistä lähetyksistä on kulunut tasan 50 vuotta tänään, syyskuun 1. päivänä. Sitä on syytä juhlia. Kuluneiden vuosikymmenten aikana Ruotsin radio on ollut mukana luomassa paitsi ruotsinsuomalaista kanavaa, myös dokumentoimassa vähemmistöryhmän syntyä. Toimitusjohtaja Cilla Benkö

Radioteatterin työntekijä Stig Wickberg (silloinen Törnroos) sai vuonna 1969 historiallisen tehtävän Ruotsin radion johdolta: suomenkielisten radiolähetysten aloittamisen. Taustalla oli ajatus tarjota suomalaisille maahanmuuttajille tärkeää tietoa Ruotsin yhteiskunnasta heidän omalla äidinkielellään. 1960-luvun lopulla Suomesta muuttaneita työvoimasiirtolaisia oli Ruotsissa jo satoja tuhansia. Stig Wickbergin saama toimeksianto oli lähettää ohjelmaa suomeksi muutama tunti päivässä hyvin rajoitetulla budjetilla, mutta suomenruotsalainen Wickberg oli kunnianhimoisempi.

Yhdessä toimittajakollegansa Pertti Pitkäsen kanssa Wickberg löysi joukon suomalaisia opiskelijoita, ja koulutti heistä radiotoimittajia. Tästä ryhmästä muodostui Sveriges Radion ensimmäinen suomenkielinen toimitus – osa heistä työskenteli radiossa eläkeikään saakka.

”Kyse ei ole siirtolaisohjelmista, vaan kielivähemmistölle suunnatuista radiolähetyksistä – niissä on eroa”, sanoi Wickberg Arbetet-lehden haastattelussa vuonna 1974. Näin jälkeenpäin ajatellen hän oli oikeassa: Sveriges Radio on ollut mukana valvomassa vähemmistöryhmän syntyä. Ruotsissa elää nykyään yli 700 000 suomalaistaustaista kolmessa polvessa.

Sveriges Radion monipuolisesta suomenkielisestä arkistosta löytyy suuri joukko ainutlaatuista materiaalia ruotsinsuomalaisten elämästä. Nyt juhlavuonna näitä arkistojen aarteita on mahdollista kuunnella. Kuunneltavissa on esimerkiksi haastattelu, missä Suomesta Arvikaan tehdastöihin tullut nainen kertoo, miten hän alkoi ajaa trukkia vain viikko Ruotsiin muuton jälkeen – ilman aikaisempaa kokemusta. Arkistosta löytyy sekä uutisia että pitkiä reportaaseja, joissa kuvataan muun muassa elämää työmaaparakeissa, erään tiskaajan kamppailua lakisääteisen ruotsinopetuksen saamiseksi, ja kuullaan myös kuuntelijoiden ajatuksia aiheesta ”kasvatanko lapsestani ruotsalaisen vai suomalaisen?”

Sisuradio on tänä päivänä vahvasti Ruotsiin ja ruotsalaiseen yhteiskuntaan ankkuroitunut suomenkielinen kanava. Kanavan tarjonta on rikasta ja monipuolista: ohjelmissa otetaan selvää tärkeistä asioista, mutta ne myös viihdyttävät ja koskettavat kuulijaansa. Valtaosa ohjelmista lähetetään suomeksi, mutta ohjelmatarjontaa on myös sopeutettu uusien sukupolvien tarpeisiin. Kolmannen polven ruotsinsuomalaiset eivät aina hallitse suomen kieltä, ja siksi esimerkiksi perjantai-illan viihdeohjelma Popula on kaksikielinen. Finnjävlar-podissa taas kerrotaan kokemuksia ruotsinsuomalaisuudesta ruotsiksi.

On selvää, että kieli merkitsee yhteisöille paljon enemmän kuin pelkkää puhuttua kieltä. Kyse on myös perspektiivistä, identiteetistä, kulttuurisesta yhteenkuuluvuudesta ja yhteisen menneisyyden säilyttämisestä. Tämä on tärkeää, eikä se päde ainoastaan Ruotsin suomenkieliseen väestöön. Sveriges Radion tarjonnassa on nykyisin 13 kieltä, ja niiden avulla tuodaan esiin koko kulttuurisesti moninaisen Ruotsin kertomuksia ja kokemuksia. Muiden Sveriges Radion työntekijöiden tapaan myös Sisuradion henkilökunta rikastuttaa tarjontaamme useilla näkökulmilla ja kokemuksilla. Vähemmistöjen äänet kuuluvat kaikille SR:n kuuntelijoille, ja usein se tapahtuu yhteistyössä muiden toimitusten kanssa. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jos me todella haluamme olla koko Ruotsin Sveriges Radio. Ja se on tärkeää etenkin kaikille niille, jotka ovat viime vuodenvaihteesta saakka maksaneet veron kautta uutta public service –maksua. Se on 1,3 kruunua koko Sveriges Radion kokonaistarjonnasta henkilöä kohden päivässä.

Uusi lähetystoimilupa astuu voimaan ensi vuoden alussa. Sitä valmistelevassa esityksessä ehdotetaan, että kansallisten vähemmistökielten osalta uusien ohjelmien määrän on pysyttävä vähintään samalla tasolla kuin aiemmin. Tämän vaatimuksen puitteissa ensijulkaisujen (eli ei uusittavien julkaisujen) määrän tulee myös kasvaa toimilupakauden aikana. Me Sveriges Radiolla olemme ylpeitä vähemmistökieliä koskevasta tehtävästämme. Meille on tärkeää tarjota korkealaatuista ja jokaiselle kuuntelijalle merkityksellistä sisältöä, joka tavoittaa yleisönsä myös vaihtoehtoja vilisevässä mediaympäristössä. Ensijulkaisujen eli uuden sisällön lisääminen toteutetaan samalla rahoituksella kuin edellisellä toimilupakaudella. Tämän takia on olemassa riski, että uusien ohjelmien tekeminen voi tapahtua laadun kustannuksella.

Uutta toimilupaa valmistavassa esityksessä vahvistetaan myös se, että kansallisten vähemmistökielien ohjelmatoiminta on keskeinen osa Sveriges Radion tehtävää, ja että ”on erittäin tärkeää, että kyseiset kohderyhmät kokevat tarjonnan relevanttina ja tärkeänä”. Se on hyvä asia. Sveriges Radion täytyy aina olla uskottava ja riippumaton toimija huolimatta siitä, mitä asioita tutkitaan ja tarkastellaan. Ja toimitusjohtajana voin ylpeänä todeta, että myös vähemmistöuutisten osalta olemme usein johtavassa asemassa.

Esimerkiksi SCB on Sisuradion tilauksesta kerännyt uutta tilastoa Ruotsiin suurina muuttovuosina 1968-1971 saapuneista suomalaisista. Kuinka he ovat eläneet? Kuinka moni on vielä Ruotsissa? Mikä on heidän taloudellinen tilanne? Entä mikä on Ruotsiin tuolloin muuttaneiden terveydentila? Tätä kattavaa selvitystä kuullaan syksyn aikana myös Ekotissa ja SVT:n Uutisissa.

Toisessa reportaasisarjassa etsitään henkilöitä arkistojen kätköistä. Mukana on muun muassa 40 vuotta sitten haastateltu olofströmiläinen pariskunta, joka asuu edelleen paikkakunnalla. He antavat kokemustensa kautta kuvan siitä, kuinka lähiseutu, ihmiset ja suomen kielen asema ovat muuttuneet vuosien saatossa. Syyskuussa kuultavassa dokumentissa ”Suomi hukassa” käsitellään puolestaan suomenkielisiä luokkia ja niiden kohtaloita Ruotsin kunnallisissa kouluissa 1970- ja 80-luvuilla.

Luvassa on siis ainutlaatuisia ajankuvia, jotka ovat kuulemisen arvoisia useampaankin kertaan. Eikä pelkästään juhlavuoden aikana.

Cilla Benkö, Sveriges Radion toimitusjohtaja

* Linkki juhlasivulle: sverigesradio.se/50vuotta